vauvan syntymä

En ole pitkään aikaan päivittänyt tänne mitään, vaikka aikomus on ollut usein.

Pieni poikamme syntyi laskettuna päivänä 11.4.2018. Synnytystä edeltävinä päivinä olo alkoi olla jo aika tuskainen, ja odottelimme vain merkkejä syntymisestä. Kävimme yhdessä pienellä iltalenkillä joka päivä, lumi oli alkanut sulaa, joten ei ollut enää niin liukasta ja vauhtiakin pystyi lisäämään, eikä tarvinnut köpötellä niin hitaasti kaatumisen pelossa. Oli nimittäin ollut aika liukasta koko talven.

Googlailin vinkkejä synnytyksen luonnolliseen käynnistymiseen, koska tukalasta ja kankeasta olotilasta huolimatta tuntui, että poika viihtyi mahassa niin hyvin, ettei syntyisi vielä pitkään aikaan. :D

Kävin iltaisin saunassa ja touhuilin kuitenkin ihan normaaliin tapaan. Kävelin seitsenkerroksisen kerrostalomme rappukäytävää ylös alas.
Päivä ennen laskettua aikaa yllättäen olo olikin kuin elämäni kunnossa. Mihinkään ei sattunut tai kolottanut. Tein ruokaa normaaliin tapaan ja siivosin talon lattiasta kattoon. Pyyhin jalkalistat ja kyykistelin maassa ilman minkäänlaista ongelmaa.

Kuitenkin saman päivän iltana kymmenen aikaan, kun makasimme mieheni kanssa sohvalla ottaen ihan rennosti, yhtäkkiä lapsivedet menivät ilman minkäänlaista "varoitusta". Olo oli aika epätodellinen, mutta samalla hetkellä ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana aloin pienesti jännittämään synnytystä. Vaikka siihen on koko raskauden ajan valmistunut, ja tapahtuma on luonnollinen asia, iski pienoinen pelko siitä, että mitä nyt tapahtuu ja entä jos minä tai vauva emme selviä tästä. Puolison henkinen tuki ja läsnäolo oli alusta asti todella tärkeää.

Soitimme synnytysvastaanottoon, mutta he neuvoivatkin menemään vielä nukkumaan ja tulemaan aamulla näytille, sillä vielä ei ollut minkäänlaisia supistuksia. Yritimme mennä nukkumaan, mutta siitä ei tullut mitään. Lapsivettä tuli jatkuvasti ja mielessä pyöri tuhat asiaa.

Supistukset alkoivat muutaman tunnin päästä. Ne olivat aluksi kevyitä, mutta voimistuivat kokoajan. Supistusten välissä olo oli ihan normaali. Jokaisen supistuksen 'huipulla' taas alkoi tuntumaan, että kipu oli liian kova. Istuin jumppapallon päällä pyyhe jalkojen välissä.
Lähdimme neljän aikaan yöllä sairaalaan. Kätilö sanoi heti, että nyt olet niin kipeä, että tarvitset äkkiä lääkettä. Kävelimme synnytyssaliin ja iskivät heti piikin pakaraan. Olo muuttui aika tokkuraiseksi, mutta kipua en enää tuntenut.

Nukuimme hetken. Heräsin uudelleen kipuun ja sain sitten epiduraalin. Nukuin taas ja kun heräsin valtaviin kipuihin niin lisäsivät lääkettä. Kun kipu yltyi, tuntui, että kaikki ympärillä oleva hävisi ja olisin ollut yksin jossain kuplassa, jossa ei ole mitään muuta, kuin tunne siitä miten paljon sattuu. Mutta Nikke laittoi päänsä mun syliin ja puhu mulle, silitti mua ja se rauhotti ja helpotti oloa. Tajusin ja tunsin vaan, että en ole yksin ja se oli sillä hetkellä tärkeintä. Hänen tuki ja läsnäolonsa oli korvaamaton. ♥

Ei ollut mitään käsitystä ajankulusta. Joku toi välillä jotain syötävää, ja Nikke nukkui mun vieressä ja soitteli kelloa jos tarvitsi. Vessassa käynti oli haastavaa, koska jalat tuntuivat heikoilta epiduraalin takia. Kun ponnistusvaiheen aika oli, tuntui, että työ vasta alkoi. Lääkkeet olivat turruttaneet niin paljon, että oli hieman haastavaa tuntea tarve ponnistaa. Supistuksia seurailtiin enää käyriltä, koska en tuntenut niitä.

Eemi syntyi lopulta klo 18:28. Hän oli iso poika, pituutta 53 cm ja painoa 3990g! Hän oli hyvin virkeän ja terveen oloinen. Sain heti hänet rinnalleni ja siinä sitten ihmeteltiin yhdessä meidän pientä perhettä ja niin paljon toivottua ja odotettua pientä poikaamme. Nikke sanoi heti synnytyssalissa, että näyttää ihan Eemiltä.

Kävin suihkussa ja sillä välin vauva oli isän rinnalla lämpimästi iho ihoa vasten. Sen jälkeen siirryttiin osastolle.

Olin vauvan kanssa sairaalassa 3 päivää - Eemi syntyi torstaina ja pääsimme lauantaina kotiin.
Ensimmäinen viikko kotona oli todella rauhallinen ja helppo. Tuntui, että lapsikin ymmärsi olevansa kotona - nukkui ja hymyili paljon.

Kotiinlähtöpäivä

Fiilis mikä jäi synnytyksestä on hyvä. Sain apua ja tukea aina tarvittaessa, ja se herätti luottamuksen ja turvallisuuden tunteen. Nikelle tuesta ja läsnäolosta olen todella kiitollinen, ilman häntä kokemus synnytyksestä ei varmasti olisi samanlainen. Oli ihana asia, että hän oli mun kanssa saattamassa poikaamme maailmaan. Itsestäni olen myös ylpeä - on ihmeellistä ymmärtää, millaiseen suoritukseen naisen keho pystyy, ja ihana asia, että olen saanut kokea sen myös itse! :)

Ensimmäisellä vaunulenkillä

uudet vaunut ja kaukalo!!

Pitkän harkinnan ja vertailun jälkeen löysimme vihdoin meille sopivat yhdistelmävaunut! ♥

Olen aina ihaillut Emmaljungan Duo Mondial -vaunuja, sillä ne on mun mielestä ihanan klassiset, kauniit ja sopivan yksinkertaiset. Karu tosiasia on kuitenkin se, että kyseiset yhdistelmävaunut on ihan liian hintavat meidän budjettiin.

Haluttiin kuitenkin vaunuihin panostaa, koska niitä tullaan oikeasti tarvitsemaan ja vauva tarvitsee niitä kävelyikään saakka.

Käytiin useamman kerran eri liikkeissä katsomassa, kokeilemassa ja miettimässä erilaisia vaihtoehtoja ja pohdittiin sitä, että millaset vaunut tulee olemaan just meidän tarpeeseen järkevin valinta. Vaunut meillä täytyy olla kevyet työntää esimerkiks hiekkatielläkin ja mun mielestä isot renkaat on hyvät siihen hommaan. Lisäks meillä vauva tulee varmaan nukkumaan jonkin verran parvekkeella, joten rattaissa pitäis olla hyvä nukkua sekä ulkona että sisällä. Nätti ulkonäkö on myös olennainen juttu, kun seisovat yötä päivää meillä sisällä silmien alla elleivät ole käytössä.

Päädyimme ostamaan BabyStyle -liikkeestä Jyväskylästä Nord Prestige -yhdistelmävaunut. Näihin ihastuttiin heti ja vastaavat mielestäni hyvin meidän vaatimuksia ja tarpeita. Isot renkaat, tuntuvat kevyiltä työntää ja paketissa tuli vaunukopan lisäksi istuinosa, joka vaihdetaan kun vauva kasvaa isommaksi. Lisäksi koppa on helppo irrottaa ja siinä on kaarevat 'jalakset' jonka vuoksi sitä pystyy keinuttamaan lattialla.

Tummanharmaa kangas on varmaan myös armollisempi, kun haaveissa olleiden Emmaljungien valkoinen. Tykkään tosi paljon noiden vaunujen ulkonäöstä!

Toinen tarpeellinen ostos oli turvakaukalo. Katselimme ja vertailimme liikkeessä erilaisia, hakusessa oli mahdollisimman yksinkertainen ja kevyt sellainen. Päädyimme Maxi-Cosin Capriofix -turvakaukaloon ja katsottiin löytyiskö Torista sellasta käytettynä. Kävikin hyvä tuuri ja lähellä oli yksi tuollainen kaukalo myytävänä ja käytiinkin se sitten jo samana iltana hakemassa. Samassa paketissa saatiin autoon kiinnitettävä telakka. Helpottaa huomattavasti vauvan kanssa matkustamista, kun ei tarvitse joka kerta alkaa sitomaan kaukaloa vöihin kiinni vaan voi sen sijaan napsauttaa kaukalon telakkaan. Siistissä ja ehjässä kunnossa oli koko setti, mutta heitettiin kuitenkin kotona päälliset pesuun ja pyyhittiin muoviosat.

Iso plussa tossa turvakaukalossa on se, että sen saa kiinnitettyä vaunujen runkoon kiinni. Meidän ei siis tarvitse muutamaan kuukauteen ottaa pitemmille automatkoille rattaiden istuin- tai vaunukoppaosaa ollenkaan vaan vauvan turvakaukalon voi kiinnittää adapterilla rattaiden runkoon.

Tämä alla oleva sitteri on ollut olkkarissa odottamassa vauvaa meidän kanssa jo pitemmän aikaa. Siinä on pattereilla toimiva keinusysteemi, eli sen voi laittaa keinumaan ja soittamaan musiikkia vauvalle. Saa nähdä miten pikkunen siinä viihtyy vai oliko ihan turha ostos.😂

Kovasti jo odotellaan keväisiä vaunulenkkejä ja sitä kun saadaan vauva tuoda tuossa kaukalossa kotiin ensimmäistä kertaa. ♥
Tänään raivattiin tilaa kaapista vauvan vaatteille - pikku bodyille, sukille ja potkuhousuille. Pitää vielä lähempänä laskettua aikaa pestä ne. Nyt alkaa kuitenkin kaikki hankinnat olemaan aikalailla ready.😍

lisäravinteista part 2

Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion ja säänöllisen ateriarytmin lisäksi mulla on aina kuulunut päivään tietyt vitamiinit purkista. Esimerkiksi D-vitamiini on tarpeellinen suomalaisille ympäri vuoden, sillä täällä kyseistä vitamiinia ei saada auringosta koskaan riittävästi ja kesäkausi on meillä hyvin lyhyt. Raskaana ollessa olen yrittänyt pohtia, mitkä vitamiinilisät ovat juuri nyt minulle ja vauvalle tarpeellisia ja mitä ei ehkä saada riittävästi ruuasta.

Olenkin jo tänne aiemmin tehnyt Lisäravinteista -postauksen liittyen omiin raskausajan ravintolisiin. Nyt olen hiukan päivittänyt listaa ja lisännyt päivä-annokseen muitakin hyödyllisiä päivittäistä ravintoa täydentäviä vitamiineja ja lisiä.

Mulla on B6 vitamiinia, joka monella auttanut raskauspahoinvointiin ja siihen tarkoitukseen itsekin sitä aikanaan ostin. Sen käyttö jäi kuitenkin keskiraskaudessa pahoinvoinnin hälvettyä, mutta nyt loppua kohden olen taas sillon tällön huonompivointisempina päivinä ottanut sitä. Tätä en kuitenkaan syö päivittäin, koska sen tarve ei ole iso.

Ostin aika vasta Piimax-valmisteen jossa on kromia, piitä, C-vitamiinia ja biotiinia. C-vitamiini tukee mm. vastustuskykyä, luita ja hampaita. Sekä B- että C-vitamiini ovat vesiliukoisia vitamiineja - eli suuremmistakin annostuksista huolimatta elimistö ottaa niitä vaan sen verran mitä tarvitsee ja 'ylimääräinen' poistuu. Lisää tietoa kyseisistä vitamiineista ja niiden tarpeesta voi lukea esimerkiksi tästä linkistä.

Piimax-valmiste on tarpeellinen myös biotiinin vuoksi ja se olikin suurin vaikuttava tekijä kyseisen valmisteen ostossa. Biotiini lisäravinteena on lähinnä mun hiuksia varten- ne on raskauden aikana mennyt tosi huonoon kuntoon, ja ovat tällä hetkellä tosi ohuet, hauraat ja helposti takkuuntuvat. Merkitystä on varmasti sopivilla hiustuotteillakin, mutta väittäisin että sekä iholle että hiusten kunnolle isoin merkitys on sillä mitä suuhunsa laittaa tai jättää laittamatta. Biotiini on muutenkin ihmiselle välttämätöntä, sillä se osallistuu hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen aineenvaihduntaan. 

Lisäravinteena biotiini vahvistaa ihoa, kynsiä ja hiuksia sekä estää hiustenlähtöä. Biotiini on myös vesiliukoinen b-vitamiini. Myös samassa valmisteessa (Piimax) olevat kromi ja pii ovat kollageenin muodostumiselle tärkeitä aineita.

Yksi uusi lisä on sinkki. Sen puutostila on vaikea havaita, ja se on olennainen osa energian tuotantoa ja sen avulla solut kasvavat ja uusiutuvat. Sinkin suositusmäärä on isompi raskaana ja imettäessä.

Ihmisen täytyy saada ravinnosta sinkkiä joka päivä. Sinkki on välttämätön normaalille kasvulle ja kehitykselle, tukee vastustuskykyä, edistää haavojen parantumista ja tukee haju- ja makuaistin toimintaa.

Mitään näistä edellämainituista en voi lisäravinteista huolimatta "saada liikaa", mutta sen sijaan vaikka söisinkin monipuolisesti ja monta kertaa päivässä, voin silti saada liian vähän näitä. Kaikki yllä olevat vitamiinit ovat myös vesiliukoisia ja ylimääräinen osa poistuu elimistöstä. 

Olen aina ennen ostoa selvittänyt, saattaisiko syömistäni lisistä olla haittaa raskaana, mutta joka kerta päätynyt samaan tulokseen; päinvastoin - raskaana monien vitamiinien tarve lisääntyy huomattavasti, sillä minun lisäksi myös vauva tarvitsee näitä nyt.

Toki Mama-monivitamiini (josta edelliseen postaukseen olen kirjoittanut) sisältää suurimman osan tarvittavista vitamiineista, mutta esimerkiksi raudan määrä kyseisessä valmisteessa on aika pieni ja tämän lisäksi on ihan neuvolassakin suositeltu ottamaan erikseen rautakuuria alhaisten hemoglobiiniarvojen vuoksi. Riittävä raudansaanti ehkäisee mm. pahoinvointia ja huimausta.  Rauta on hyvä lisä loppuraskaudessa myös sen vuoksi, että se ehkäisee ennenaikaisen syntymän riskiä. Tätä alla olevaa valmistetta olen raskauden aikana ottanut 2 kuuria, nyt kolmas menossa.

oma kotijumppa loppuraskauteen

Liikkuminen on mulle tosi tärkeetä, mut nyt en oo salilla käynyt nyt vähään aikaan kun vointi on taas heikompi ja kätilö ohjasi ottamaan rauhallisemmin.

Joka päivä ollaan Niken kans käyty kuitenkin ulkona tekemässä kevyt pikku kävelylenkki ja sen jälkeen on kyllä aina ollut tosi hyvä fiilis.

Kotona oon myös oman voinnin mukaan tehnyt seuraavanlaista treeniä apunani jumppapallo, kuminauha ja 8kg kahvakuula:

Jaloille

20 x 3 kyykkyjä, jumppapallo selän ja seinän välissä. Ei rasita polvia niin paljon kun tällä vältetään niiden virheasentoa ja vatsalihakset eivät rasitu (raskaana vatsalihakset ei saa tehdä työtä), vaan liike kohdistuu reisi- ja pakaralihaksille, jotka tekevät näin ollen isoimman työn. Kahvakuula tuo lisää painoa jaloille.

10 x 3 kylkimakuuulla, jalat koukussa edessä ja päällimmäinen jalka nousee symmetrisesti sivulle. Molemmille jaloille 10x3.

10 x 3 kylkimakuuasento, jalat suorana, päällimmäinen jalka ylös ja lasketaan alas niin, ettei toistojen aikana kosketa alempaa. Molemmat jalat 10x3.

15 x 3 varpailleen nousu kahvakuulan kanssa. Pohkeessa tuntuva liike. Porras tai muu maasta ylempänä oleva taso paras tälle liikkeelle. Tehokkaampi 1 jalka kerrallaan, mutta vaatii tasapainoa, että on hyödyllinen. 😂

8 x 3 alkuasento: kontallaan kyynärpäät maassa. Liikkeessä yksi jalka kerrallaan nousee ylös taaksepäon, polven kohdalta 90 asteen kulmassa koukussa. Tehokkaampi kuminauhan kanssa.


Käsille

5 x 3 kahvakuulasta kaksin käsin kiinni ("sarviote"), liike lähtee rinnan päältä, kierto ylös vuoronperään oikealle ja vasemmalle

6 x 3 selkä suorassa istuen tai seisten, kaksin käsin kahvakuulasta tukeva sarviote ja kyynärpäät kohti kattoa, kädet käyttää kahvakuulaa niskan korkeudella ja nostaa suorana ylös, tässä liikkeessä kaikki muu pysyy paikallaan paitsi kädet kyynärpäästä kämmeniin päin. Tuntuu ojentajissa.

5 x 3 hauiskääntö, joko 1 käsi kerrallaan tai molemmat samaan aikaan.

Selälle

6 x 4 leveämpi haara-asento ja kahvakuulan kanssa kurotus maata kohti selkä suorana

10 x 3 kuminauhasoutu, eli kuminauha keskeltä kiinni johonkin tukevaan

Tasapainolle

30 sek vaaka

30 sek varpasillaan, toinen jalka ylhäällä

tai jumppapallon päällä istumista 'jalat ilmassa'

Näitä soveltelen aina voinnin ja jaksamisen mukaan, jos ei pysty tai jaksa käydä salilla.

kuulumisia ja rv 32

Keskiviikkona alkoi raskausviikko 32, joten loppusuoralla aletaan oikeesti olla!!
Enää ei vaan olla niin hyvissä voimissa kun muutama viikko taakse päin. Pienetkin tekemiset vie helposti kaikki voimat. Sohva ja sänky ovat tulleet harmillisen tutuiksi taas. Jos liian reippaasti innostuu kävelemään tai yrittää liian nopeasti toimia niin kroppa laittaa jo hyvin pian vastaan.
Väsyttää aika usein ja päikkäreitäkin on tullu nukuttua.

Maha ei oo juurikaan edessä tai tiellä, mutta sen verran isoksi on kasvanu, että vaatteet ei enää tunnu mahtuvan. Paidat jää liian lyhyeksi, luottolegginsien vyötäröresorit painaa inhottavasti ja talvitakkia saa jo vähän kiskoa vetskarista, että menee kiinni!

Saatiin "viime tipassa" muutettua uuteen asuntoon reilu viikko sitten. Onneks meillä oli ihanan joustavat vuokranantajat, jotka ymmärsi tilanteen ja saatiin purettua määräaikanen sopimus.
Muuttoa edeltävänä päivänä meillä heräs huoli onko kaikki ihan kunnossa. Vauvan liikkeet ei ollu tuntunu koko päivänä ja soiteltiinkin illalla  synnytysvastaanottoon, johon meitä pyydettiin tulemaan.
Mentiin sinne ja vauvan tila tarkistettiin. Sydän löi ja kaikki näytti ultratessakin olevan kunnossa.

Musta ei muutossa ollut mitään isompaa kantamaan, ja keskityin enemmän pakkailuun, purkamiseen ja siivoiluihin. Onneks saatiin kantoapua. ❤️ Aamusta iltaan tehtiin kokoajan työtä, niin päivässä oltiin saatu edellinen asunto tyhjäksi ja uudessa kaikki paikalleen.


Tää on valmistunut vuosi sitten, pohjaratkasulta meille parempi ja tästä löytyy onneks hissi. Edelliseen hissittömään ja neljännessä kerroksessa sijaitsevaan asuntoon kiipeäminen vauvan kanssa ei houkutellut.
Tällä hetkellä tuntuu, että vihdoin pitkän etsimisen jälkeen me ollaan löydetty tähän tilanteeseen just meille sopiva koti!

äitiyspakkaus

Muutama päivä sitten neuvolakäynnin jälkeen tein Kelalle hakemuksen äitiysavustuksesta, joka oli siis mahdollisuus valita rahana tai pakkauksen muodossa. Meille oli alusta asti selvää, että valitsemme pakkauksen, koska siinä on paljon hyödyllistä tavaraa lapselle ja sen arvo on huomattavasti suurempi, kun vaihtoehtoisen rahasumman arvo.
Tänään sitten huomasin herättyäni viestin, et paketti on noudettavissa Matkahuollolta ja lähdettiinkin se aika pian sitten noutamaan.

Koko päivä ollaan kuitenkin oltu menossa ja mm. kirjastossa, joulupihaa katsomassa, kahvilla, uusia asuntoja katsomassa ja myös henkilökohtasempia asioita hoitamassa, joten vasta illalla päästiin kurkkaamaan kyseiseen aarrearkkuun. Olihan se ihana fiilis, kun koko päivä oltiin odotettu, et millon päästään hypistelemään niitä pikku vaatteita ja vauvan tarvikkeita. 😍

Suunnilleen kyllä jo tiedettiinkin, mitä tuleman pitää kun netissä on aika paljon tosta pakkauksesta kuvia. Tykkään kyllä suurimmasta osasta kuoseista ja väreistä, koska ne oli suht. neutraaleja. Vähän kyllä yllätti, miten isoja ne vaatteet sit olikaan. Ollaan ostettu tähän asti vauvalle noin 50-56 kokoisia vaatteita, ja tossa oli suurimmaks osaks 62-68 kokosia vaatteita, jotka on siis yleensä vastasyntyneille liian isoja. Toppahaalari varsinkin oli tosi iso, mutta sen ei tarvitse keväällä vauvalle ollakaan sopiva.

Oli myös kiva, että pakkauksessa mikään vaate ei ollut "tyttöjen tai poikien" värinen, vaan kaikki näytti sopivan kaikille.
Pakkauksessa oli mm. monta bodya, potkuhousuja, sukkia, collegehaalari, sukkahousut, myssyjä, käsineitä ja töppösiä.
Lisäks siinä oli vauvasänkyyn sopiva peitto ja siihen lakana, harsoja, kuumemittari, karstaharja, unilelu jne. Ihan hyödyllisiä juttuja!

Me saatiin siis vielä tämä 2017 vuoden pakkaus, vaikka vauvan laskettu aika huhtikuussa 2018.
Osa isommista vaatteista laitettiin takas pakkaukseen ja pienimmät laitettiin odottamaan vauvan syntymää. Lähempänä laskettua aikaa käytän sit kaikki äitiyspakkauksen vaatteet ja ostamani vaatteet pesussa vielä.

äitiysvaatteisiin siirtyminen

Nyt mennään viikolla 24. ♥

Tähän asti olen käyttänyt normaaleja farkkuja, sekä matala- että korkeavyötäröisiä ja ne ovat olleet täysin sopivat. Nyt viimesen parin viikon aikana normifarkuissa istuminen on alkanut tuntua epämiellyttävältä. Hyvin ne vielä sujahtaa jalkaan, mutta koulussa parin tunnin istumisen jälkeen tekee mieli vähintäänkin avata vyötärönappi, koska maha on isoimmillaan siitä kohtaa missä on housujen vyötärö. 

Ja nyt vetäiskin aamuisin jo mielummin ne legginsit jalkaan farkkujen sijaan.

Oli pakko todeta, että äitiysvaatteiden tai ainakin äitiyshousujen ostaminen alkaa olla ajankohtaisempaa. Mä oon aina vähän kauhulla tätä hetkeä oottanu ja kammoksunu äitiysvaatteita, koska tuntuu, että ne on niin harvassa ja koskaan ei oo kaupoissa mitään kivan näköstä odottaville äideille. Suurin osa niistä  vaatekaupoista, joissa käyn normaalisti ei edes myy äitiysvaatteita. Ja siihen nähden, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi tulee käytettyä, ne on usein aika kalliita.

Jotta vältyttiin turhauttavalta kaupoissa kiertelyltä, googlailtiin Niken kanssa, et mistä Jyväskylässä ylipäätään saa äitiysvaatteita. Aika pian vastaan tuli Babystyle -niminen lastentarvikeliike. Babystyle olikin sopivasti just lopettamassa äitiysvaatteiden myymistä, joten kaikki vaatteet oli isoissa alennuksissa. Hyvin suotuisa juttu siis meidän lompakollekin näin joulun alla ;)

Olin lähdössä salille, joten samana iltana sillä reissulla poikkesin kyseisessä liikkeessä. Testailin erilaisia housuja, mutta päädyin siihen tulokseen, että korkeavyötäröiset on mukavimmat päällä. Ulkonäöllisesti housut oli myös ihan ok eikä niistä välttämättä heti huomaa, että ovat äitiyshousut. Ainoat miinukset, että takataskut oli hirveät ja väärässä kohtaa :D ja mun lyhyille jaloille kaikki oli liian pitkiä. Hinta oli kuitenkin niin alhainen, että ei haittaa, vaikka joutuisin itse lyhentämään lahkeita. Ostin kahdet housut ja lisäksi mukaan tarttui valkoinen kauluspaita ja parit juhlasukkahousut.

44,95€ →13,49€
Linkki housuihin

54,95€ →16,45€
Linkki housuihin

39,95€ → 11,99€
Linkki paitaan

Oon kyllä ollut tyytyväinen. Kaikki on joustavan ja mukavan tuntuista materiaalia, ja on huomattavasti helpompi taas olla ja istua pitempiä aikoja paikallaan.
Saa nähdä, joutuuko ostamaan niitä isommalle mahalle tarkoitettuja äitiyshousuja sitten loppuraskaudessa.

Jos joku tuttavapiirissä tarvitsee juuri nyt äitiysvaatteita niin suosittelen tsekkaamaan noi Babystylen poistomyynnit!

kuulumisia

Raskauden "puoliväli" ohitettu ja vointi mulla on fyysisesti mitä parhain! Maha on myös alkanut pikkusen pyöristymään, tosin se on vielä aika pieni mitä oon vertaillut muiden samassa vaiheessa olevien masuihin. Kai sekin on loppujen lopuks aika yksilöllistä et millanen rantapallo se viimesillä viikoilla on vai onko ollenkaan.

On ihanaa ku pystyy taas elää normaalia elämää ja sen kyllä huomaa omassa kohentuneessa olotilassakin. On pystynyt pitää itestä ja kodistakin ihan eri tavalla taas huolta ja ne jos mitkä on tärkeitä juttuja varsinkin mielialan kannalta.

Koulussa tällä hetkellä tosi hyvä tilanne siitä huolimatta, että jouduin pahoinvoinnin takia olemaan melkeen kaks kuukautta pois. Nyt kun oon palannut kouluun niin oon päässy siellä hyvin vauhtiin ja saanut tosi paljon aikaseks lyhyessä ajassa.
Täytyy kyllä olla kiitollinen noista opettajista ja oposta mitä mulla on, koska ne on kaikki ottanut niin hyvin huomioon mun elämäntilanteen ja järkänny just mulle sopivan ryhmän ja lukujärjestyksen, jonka takia pystyn keskittämään mun energian oikeesti tarpeellisiin asioihin ja juurikin siks oon saanut aikaan niin paljon lyhyessä ajassa. Mulle on annettu myös tosi paljon tilaa tehdä itsenäisesti juttuja.

Tällä hetkellä olotila on sellanen, että raskautta tuskin huomaa omassa olossa jos vauvan potkimista ja vilkasta liikehdintää ei ota huomioon. Mulla on myös tullu ekat 'harjotussupistukset' ja olin aluks tosi ihmeissään kun en heti tajunnut mistä on kyse.

Mulle on mun pyynnöstä varattu muutama ylimääräinen neuvola-aika, jotka käyn yksin. Nämä syystä että voin käydä enempi läpi ajatuksia, kokemuksia ja ehkä pelkojakin raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyen. Raskaus ja vauvan syntymä on kuitenkin ihan uusia ja tosi isoja juttuja mun elämässä. Vaikka ovatkin positiivisia juttuja niin usein herää paljon ajatuksia joita on ihan hyvä päästä purkamaan tollasten henkilöiden kanssa jotka tukee ihan työkseen sitä äitiyttä ja äidiksi tuloa. Neuvola on oltu meille kyllä ihanasti tukena alusta asti.
Käydään siis normi neuvolakäynneillä yhdessä Niken kanssa ja samoin ultrakäynneillä yhdessä.

Kauan odotettu rakenneultra myöskin tuli ja meni. Kaikki vaikutti olevan taas ihan kunnossa. Kätilö totesi saman kun aiemmassa ultrassa lääkäri, että poika näyttäis olevan tulossa. ♥

lisäravinteista

Pahoinvointi on helpottanut ja loppunut lähes kokonaan ja oon palannut takaisin kouluun. Voimaton ja väsynyt olo on kuitenkin seurana usein ja siksi onkin tärkee pitää omasta hyvinvoinnista huolta, että jaksaa. Mulle se tarkoittaa päivärytmiä, säännöllisesti syömistä ja liikkumista oman voinnin mukaan.

Raskausaikana täytyy ottaa tarkemmin huomioon se mitä syö ja mitä tarpeellista saattaa jäädä syömättä.

Tässä on ravintolisät joita itse otan päivittäin.

Omega 3, Mama-monivitamiini ja D-vitamiini

Omega-3 -rasvahappojen (DHA+EPA) saanti on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, mutta raskaus- ja imetysaikana niiden merkitys korostuu. DHA edistää lapsen aivojen ja näkökyvyn kehitystä ja vahvistaa myös minun aivojen toimintaa ja näkökykyä. Lisäksi Omega-3 on hyväksi sydämelle ja verenkierrolle.

Yksi Minisun Multivitamin Mama -tabletti sisältää 17 eri vitamiinia ja hivenainetta ja se on suunniteltu juurikin raskaana oleville, raskautta suunnitteleville ja imettäville. Myös monen vitamiinin ja hivenaineen tärkeys korostuu raskausaikana ja niillä on tärkeitä tehtäviä sekä minun että vauvan hyvinvoinnin kannalta. Oon perehtynyt kyseisessä monivitamiinissa sisältävien vitamiinien ja hivenaineiden tärkeyteen raskauden eri vaiheissa ja todennut tämän pillerin olevan erittäin hyvä juttu mulle päivittäisen ravinnon lisäksi ja ostinkin tämän Apteekista melkein heti positiivisen raskaustestin jälkeen. Myös neuvolasta suositeltiin tätä.

Kun pahoinvointi oli tosi paha niin en pystynyt ottamaan tota monivitaminia ollenkaan. Huomasin että aina kun  otin vitamiinin niin noin tunnin päästä siitä oksensin. Googlailin ja totesin, etten ole ainoa jolla kroppa reagoinut kyseiseen valmisteeseen noin. Tästä syystä välttelin alkuraskauden ajan tätä. Enää ei ongelmaa.

D-vitamiini on myös tarpeellinen ympäri vuoden jokaiselle Suomessa, koska täällä ei voi saada sitä koskaan liikaa auringosta tai normaalista ravinnosta. D-vitamiini edistää esimerkiksi kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistossa ja näin ollen saattaa ehkäistä esim. luun kasvun ja kehityksen häiriöitä.

MSM-jauhe

MSM on rikkiyhdiste, jota meillä on luonnostaankin kehossa. MSM lisää kollageenin tuotantoa ja kollageenia esiintyy mm. luussa, rustossa, nivelissä, jänteissä, ihossa ja elinten ympärillä. Kollageeni vahvistaa ihoa, kynsiä ja hiuksia ja antaa kudoksille ja nivelille kestävyyttä ja elinvoimaa. Sekoitan MSM:ää päivittäin 1-2 tl veteen ja pahalta maistuu varsinkin jos en oo vähään aikaan muistanut ottaa. Tää ainakin tukee väitettä, jonka mukaan MSM maistuu sitä pahemmalta mitä isompi tarve sille on.


Mun hemoglobiiniarvot on ollut aina aika matalat ja tämä saattaa selittää mun väsymystä ja voimattomuutta. Raskaana ne arvot yleensä myös vähenee entisestään. Oon ennen raskautta joutunut muutaman kerran ottamaan rautakuurin ja nyt raskauden aikana neuvolassa suositeltiin ihan pitämään sellasta ylläpitävää rautakuuria ainakin jonkin aikaa. Oonki ostanut ihan Prismasta tollasta juotavaa Floravital rautavalmistetta ja kokenut ton myös hyödylliseksi.Hyvänmakusta ja hemoglobiiniarvot on myös pysynyt normaalilukemissa vaikka matalat ovatkin edelleen.


Kaikki nää aineet on kropalle luonnollisia ja niitä saadaan tasapainoisesta ravinnosta, muttei kuitenkaan välttämättä riittävästi ja siksi koen kyseiset lisät hyödyllisinä mulle ja vauvalle.

liikkuminen raskauden aikana

Pahoinvoinnin vihdoinkin väistyttyä on taas ollut mahdollisuus käydä salilla. 

Oon joutunut huomaamaan, että kuitenkaan raskauden aikana mulla ei ole mahdollisuutta liikkua ihan samalla tavalla kun ennen.

Ennen raskautta mulla oli erikseen jalka- ja ylävartalopäivät. Nyt näiden sisältöä on saanut muuttaa aika reippaasti.

Oon aina ennen aloittanut salitreenit lämmittelemällä lihaksia juoksumatolla tai Crosstrainerilla n. 10-15min. Nyt oon jättänyt juoksumaton rauhaan ja lämmitellyt enä pelkässä Crosstrainerissa.

Oli ihana fiilis palata salille, mutta pian treeni alkoi tökkimään, koska tajusin, etten voikaan 8 viikon tauon ja kasvavan vatsan kanssa tehdä enää samoja juttuja kun ennen. Jotkut liikkeet tuntu tosi epämukavalta ja toiset ihan sattukin. Pyörin tuttujen laitteiden ja painojen keskellä yhtäkkiä ihan hukassa ja mietin, että mitä voin täällä enää tehdä.

Monta yllättäen epämukavalta tuntuvaa liikettä jätin pois ja korvasin toisenlaisilla. Joissain liikkeissä oon ihan vaan laskenut painoja enkä edes pyri niitä entiseen tapaan treenien myötä nostamaan ellei sit joku oikeesti enää tunnu miltään. Ennen tein lyhyitä sarjoja isoilla painoilla, nyt taas enempi pitempiä sarjoja kevyemmillä painoilla. Mun treeni on nyt paljon aerobisempaa.

Vähän on ikävä vanhaa kunnon keskivartalotreeniä varsinkin, kun vatsalihaksia oon tottunut ennen treenaamaan paljon, niin nyt tuntuu tyhmältä kun ne pitäs jättää kokonaan rauhaan. Selkälihaksia ois hyvä tehdä mut mulla on vielä vähän hakusessa että mitkä ois sit ne mulle sopivat tekniikat siinä. 

Vaihdoin meidän salin personal trainerin kanssa muutaman sanan ja hän kerto, että on olemassa ihan tiettyjä liikkeitäkin mitä ei oikeesti kannata tehdä raskaana, etten aiheuta omalle kropalle vahinkoa ja esim. raskaudesta palautumisen kanssa ei tuu sit ongelmia sen takia.

Monta kertaa oon kuullut ja näin uskon itsekin, että tärkeintä on kuunnella omaa kroppaa tässäkin asiassa. Ei oo olemassa mitään sääntöjä koskien raskausajan liikkumista, vaan tääkin on aika yksilöllistä loppujen lopuks mikä sopii kenellekin ja riippuu paljon siitä miten on ennen raskautta liikkunut.

Mulle enemmän hallaa tuottais kuitenkin liikkumattomuus ja oma hormooninhuuruinen mielialakin on selkeempi kun pääsee liikkumaan. Peruskunnosta huolehtiminen on varmasti hyödyksi myös synnytyksessä ja siitä palautumisessa.

Ratsastamaan haluaisin taas, mutta sen riskit on niin isot, että tyydyn oottelemaan raskauden loppuun saakka. Samoin odottelen et pääsisin juoksemaan taas kunnolla, koska se aikanaan loppu siihen, et keuhkoihin sattu ja henkeä ahdisti niin paljon. Uskoisin, että johtu lisääntyneestä tupakoinnista ja nyt kun oon sen polttamisen kokonaan lopettanut positiiviseen tikkuun niin toivon sydämeni pohjasta et pystyn olla polttamatta raskauden jälkeenkin!

Tilasin tänään Sportamorelta parit uudet treenitrikoot korkeemmilla vyötäröillä, että on sit mahallekin tilaa kun alkaa enempi kasvamaan. Lisää muuten kummasti myös motivaatiota uudet treenivaatteet ja niitähän ei voi koskaan olla liikaa. ;)

Rv 19+4 <3

ensimmäinen neuvolakäynti

Tänään käytiin ensimmäistä kertaa neuvolassa.
Mulla oli jo aamulla silmälääkäri, ja tosi huonovointisena sinne raahauduin. Siellä oli yks tosi mukava hoitaja, joka päästi mut sänkyyn lepäilemään ja toi kylmää vettä. Helpotti kyllä huomattavasti kun pääsi makaamaan jonotusajaksi.

Ennen neuvolaa nukuttiin pikku päikkärit, jonka jälkeen olo oli yhtä etova edelleen. Puolikas hapankorppu oli klo 14 mennessä koko päivän aikana uponnut.
Neuvolassa meidät sitten kutsuttiin huoneeseen ja annettiin täytettäväksi joku kysely koskien päihteiden käyttöä. Tämän jälkeen käytiin läpi välteltävät ruoka-aineet, liikkuminen raskauden aikana, sairaudet lähisuvussa jne. Hirveesti saatiin tietoa vertaisryhmistä, perhevalmennuksista ja muista tukiryhmistä - jäi kyllä fiilis, että tyhjän päälle ei tässä jäädä.
Sit kyselin vinkkejä tohon pahoinvoinnin lievittämiseen. Samaa kun ennenkin, ei kukaan siihen oikeen mitään vinkkejä oo osannut antaa. Muuta kun että syö ja sitä mitä tekee mieli.
Mulla paino laskenut hiukan siitä mihin se aluksi nousi.

Saatiin myös lomakkeita täyteltäväksi ja neuvoja seuraavia käyntejä varten. Mun pitäis myös varata ysiviikolle aikaa labraan verikokeita varten.

Reilun tunnin jälkeen, kun asiat oli käyty läpi niin päästiin lähtemään.
Hyvä fiilis jäi ystävällisestä palvelusta. 😊